Matka lähestyy

Hei, Olemme Levi-instituutin opiskelijoita, jotka tekevät yhteistyötä Itävaltalaisten opiskeliljoiden kanssa. Erasmus+ sponsoroi meitä ja olemme aloittaneen projektimme 2014.

Projektin tarkoituksena on saada kokemusta molemminpuolin Suomesta ja Itävallasta, tutustua maiden ruokakulttuuriin, asiakaspalveluun, luoda unohtumattomia elämyksiä sekä ystävyyssuhteita.

Tänä vuonna lähdemme 21.1 reissuun, blogin tarkoituksena on näyttää ja kertoa matkan aikana saaduista kokemuksista ja elämyksistä.


Blogin kirjoittajat vaihtuvat päivittäin, joten myös näkemykset ja kirjoitustyylit vaihtelevat.

 

Tervetuloa mukaan seuraamaan matkaamme blogin kautta, yritämme kerätä parhaat palat teidän luettavaksi.

 

-Olli ja Hanna Leena-

21.1 matkustuspäivä

valmiina lähtöön!

Aamu alkoi ruokailulla, söimme hampurilaisia. Kuljetus lentokentälle koulun autolla. Lensimme Kittilästä ensin Helsinkiin, Helsingissä oli parin tunnin tauko minkä vietimme ostamalla tuliaisia kavereillemme.

Lennot menivät hyvin ja nopeasti. Muutaman tunnin kuluttua pääsimme Itävaltaan, vastassa lentokentällä oli koko ryhmä. Lähdimme yhdessä bussilla syömään Schöbinger- nimiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja jälkiruoka vielä mahtavampaa.

Ruuan jälkeen menimme Rouva Klinkan luo, joka majoittaa meidät Türnitzissä. Talo on hieno ja tilava, joskus rouva Klinkan kissa tulee näkyville.

Menimme melkein heti nukkumaan, koska olimme väsyneitä matkustamisesta.

 

-Olli ja Hanna Leena-

  • Alkuruokana oli pannukakkukeittoa.

  • Pääruoka

  • Täydellinen jälkiruoka.

22.1. Ensimmäinen päivä Itävallassa

Ensimmäinen aamu Türnitzissä

Aamulla noustiin seiskan aikaan; aurinko paistoi, linnut lauloi. Olimma valitettavasti sisällä viisi tuntia, mutta ei se mitään koska meillä oli/piti olla iltapäivä vapaata. Saatiinki iltapäiväksi tekemistä eli mentiin Gasthaus Goldene Löweniin. Oli ihan mukava, mutta olisi ollut mukava jos oltaisiin ymmärretty jotakin siitä, saatiin sentään  jotain vadelmamehu-juttua, että ei paha, ja musiikki oli henkeäsalpaavaa. Meidän silmään se... tota, oli joku rukkasten jakotilaisuus kai... sen piti olla joku palkintojen jako jutska...

Läheisessä pubissa oli live bändi (ei juotu mitään) se laulo kovereja englantilaisista biiseistä. Menimmä hyvissä ajoin vällyjen välliin.

T:Mari Rauhala

 Kuten kollegani niin kaunopuheisesti ilmaisi, aamupäivä meni työpajan merkeissä ja illalla päästiin seuraamaan työhanskojen jakamistilaisuutta. Vitsi meni vähän ohi saksaa puhumattomalta, mutta ilmeisesti kyseessä oli eri projektien esittely (ja palkinta niillä hanskoilla, vitsi ei oikein vieläkään ole auennut.)  Meidänkin Erasmus+ projektillamme oli edustajat tilaisuudessa.

Hotellissa oli samaan aikaan pari muutakin tilaisuutta, halusivat varmaan saada kaikki kylän tapahtumat alta pois heti vuoden alkuun. Kun paikallisessa "kahvilassakin" oli esiintymässä bändi, en usko että tässä kylässä olisi väkeä enää ollutkaan useampaan tapahtumaan.

- Samuel Tapio

 

23.1 laskettelupäivä Annabergissä

Aurinkoinen perjantaipäivä vaihtui pilviseen ja harmaaseen lauantaiaamuun, jolloin suuntasimme bussilla kohti Annabergiä. Osa opiskelijoista lähti laskettelemaan ja yksi valitsi perinteisen murtomaahiihdon. Ehdimme nauttia ulkoilmasta ja laskettelusta tunnin verran, kunnes sää muuttui huonompaan suuntaan. Lumisade yltyi, eikä rinteissä nähnyt enää kunnolla. Myös hiihtoladut peittyivät lumen alle. Tällöin olikin hyvä aika lähteä lounastamaan yhdessä. 

 

Yhteinen lounashetki Jufa-ravintolassa

Säästä huolimatta oli mukava viettää aikaa yhdessä ja tutustua toisen maan laskettelukulttuuriin. Türnitzistä opiskelijat suuntasivat viikonlopun viettoon paikallisten perheiden luokse. Sunnuntaina Marin ja Sannan matka jatkuu Mariazellin kylään, jossa tutustumme paikallisen kulttuuriin ja tarjontaan. 

 Terveisin; 

Sanna ja Mari

 

 

24.1. Sunnuntai - vapaavalintainen päivä

Sunnuntaina oli useampi vaihtoehto ohjelmalle. Suurin osa suunnisti lauantaina tutustumaan itävaltalaisiin koteihin. Sanna ja Mari kävivät Türnitzissä illallisella paikallisessa kodissa ja suuntasivat sunnuntaiaamuna perinteiseen pyhiinvaelluskohteeseen Mariazelliin. Edellispäivän lumisade oli muuttanut tiet vaarallisen jäiseksi. Matka taittui vajaassa tunnissa paikallisbussilla. Päivä oli puolipilvinen eli huomattavasti parempi kuin lauantaina. Saavuimme perille kymmeneltä ja huomasimme jotain yllättävää. 

Lähes kaikki kaupat, kahvilat ja ravintolat olivat kiinni. Päivän ainoa bussi menisi takaisin Türnitziin vasta kuuden tunnin kuluttua. Lähdimme kiertelemään keskustan eri paikkoja ja löysimme kahvilan, johon menimme.

Muutaman pipokaupan lisäksi löysimme vihdoin Pirkerin myymälän, josta teimme vähän tuliaisostoksia. Siellä oli hyvä palvelu ja siellä oli myös tosi viihtyisännäköinen kahvila (harmi, että huomasimme sen vasta kahvilla käynnin jälkeen).

Tämän jälkeen suuntasimme Mariazellin matkailun pääkohteeseen kirkkoon, johon on vuosisatoja matkattu Wienistä saakka. Useat tekevät edelleen pyhiinvaellusmatkan vuosittain. Kirkko tosi kaunis sisältä, mutta siellä ei saanut kuvata. 

Mariazellin keskustasta pääsee gondolihissillä vuoren huipulle. Näkymät olivat upeat. Keli vaihteleva - välillä paistoi aurinko ja välillä oli vähän pilvisempää. 

Mariazeller bürgeralpen huipulla oli mukava rinneravintola, jonka edustalla nautimme maisemista, auringopaisteesta ja paikallisesta musiikista.

Vuoren huipulta laskeuduttiin gondolilla ja menimme lounaalle paikalliseen gasthausiin. Söimme alkuruoaksi kermaisen keiton, jossa oli perunaa, pääruoaksi oli vaihtoehtona pinaattitortellinia tomaattikastikkeen kera tai naudanpaistia kastikkeen kera. Jälkiruoaksi söimme suklaa-kirsikkakakkua. Kyllä oli hyvää ja edullista (11-13 e per menu). 

  • Naudanpaisti

  • Tortellini

  • Suklaakirsikkakakku

Bussi lähti Mariazellista takaisin Türnitziin neljältä. Illalla kirjoittelimme blogia, teimme yhteenvetoa matkasta ja suunnittelimme tulevan viikon ohjelmia.

Huomenna blogia kirjoittavat toiset - toivottavasti voimme lukea myös kotivierailuista! 

Tschüss!

Sanna ja Mari

25.1.-16 Jaakon synttäripäivä

Heips!

Viikonloppuna saimme kokea itävaltalaisten arkea, sillä jokainen lähti lauantaina pariksi yöksi itävaltalaisten opiskelijoiden koteihin. Molempina iltoina vietimme yhdessä aikaa kahviloissa ja kotioloissa.

Sunnuntaipäivänä menimme isolla porukalla St. Pölteniin Lasertroniin. Suurin osa porukastamme ei ollut pelannut lasersotaa aiemmin, mutta kaikilla oli hauskaa ja pelin idea alkoi loppua kohti selvetä. 

Maanantaina tulimme kouluun busseilla ja opiskelijoiden kyydeillä. Koulupäivän aikana teimme projektiin liittyviä töitä, muokkasimme TwinSpacea, laadimme kyselyn ja osa teki kuvaesitystä. 

Lounaan jälkeen lähdimme kokeilemaan curlinkia paikalliseen curlingpaikkaan. Huonosta kelistä huolimatta pääsimme kokeilemaan miltä tuntuu pelata sitä ja kaikilla oli hauskaa.

Curlingin yhteydessä vietimme Jaakon synttäreitä. Isäntämme olivat tehneet omilla pikkukätösillä hänelle synttärikakun ja vietimme kakkukestejä samaan aikaan kun odottelimme curlingradan valmistumista.

 

-Jasmin ja Oskari

  • Jaakon synttärikakku.
    -Kuva Kesi

  • Curling
    -Kuva Kesi

Vierailu Maatilalla 26.1

Tänään vierailmme maatilalla nimeltä Ebnerhof Türnizissa.

Maatilalla on melkein viisisataa (500) vuotinen historia. Tila oli pieni ja kodikas, sen omistivat nuori pari jotka asuivat siellä kahden lapsensa kanssa. Ennen heitä tilan omisti miehen Isä.

Maatilalla oli muunmuassa Lehmiä, kanoja, koiria, kaneja. Farmilla oli 7 huonetta, 4 sänkyä per huone. Huoneiden hinta: 68e;-huone +8e aamiainen.

Farmi oli "orgaaninen" joten esimerkiksi vasikoita ei erotettu lehmistä, vaan he saivat maitonsa luonnollisesti. Omistajat tuottivat myös itse energiaa aurinkovoimalla, sekä pienellä vesivoimalalla. Muita tulonlähteitä heillä oli metsätalous sekä metsästys.

Kaikinpuolin päivä oli mukava ja ihmiset nauttivat olostaan silminnähden.

28.1. Wien

Torstaina syötiin aamupala koululla kasilta, jonka jälkeen lähti bussi Wieniin. Suurin osa nukkui koko bussimatkan. Heti ensimmäisenä vietiin laukut hostellin matkalaukkusäilytykseen. Suurin osa jätti takit pois, koska ulkona oli reilu 15 astetta lämmintä!! Erotuttiin kyllä joukosta, ja tosi hyvin. Kerättiin sit porukka kasaan ja lähettiin kohti Haus des Meeresiä.

Haus des Meeres on semmonen iso akvaario - löytyy erilaisia kaloja, käärmeitä, apinoita, lintuja, hämähäkkejä... Paikassa oli yhteensä 10 kerrosta, ja ylimmäisen kerroksen terassilta näkyi hienot maisemat ympäri Wienin.

Tämän jälkeen lähettiin etsimään porukalla lounaspaikkaa. Mitään tiettyä paikkaa ei ollut, joten valittiin katu ja ruvettiin ettimään raflaa. Päädyttiin sitten parhaimmalle ostoskadulle, mutta jatkettiin vain sivukatuja suoraan ja löydettiin ravintola mihin mentiin. Suurin osa otti hampparit ja ne oli kyllä hyviä Leveä hymy.

Sit kun oli syöny, sai lähtä omille teille. Me tyttöjen kans lähettiin shoppailemaan.. Wienissä oli nyt tammikuun lopulla alennusmyynnit, niin löyty sit vaikka ja mitä.

Illemmalla osa itävaltalaiskavereista tuli myös Wieniin, ja istuttiin heijän kanssa sit iltaa. Kaikilla oli hauskaa, hyvästeltiin kaikki ja lähettiin sit nukkumaan. Päivä Wienissä oli taas niin mukava, että siellä olisi voinut olla pitempäänkin.

- Jasmin

Haus des Meeresin näköalaterassilta. - Jasmin

29.1.-16 Takaisin Suomeen

Aamulla heräsimme aikaisin aamupalalle Wombat´s hostellissa Wienissä. Tämän jälkeen olikin lähtö lentokentälle, jonka menimme ensin metrolla ja sitten junalla. Onneksi kävelymatka metroasemalle oli lyhyt, koska lähtiessämme satoi vettä.

Lentokentällä oli aikaa tehdä viimehetken ostokset ennen lentoa Helsinkiin. Helsingissä meillä oli muutama tunti aikaa käydä syömässä, jokainen haluamassaan paikassa. 

Kittilään lensimme Ivalon kautta, kuten menomatkallakin. Lennot menivät hyvin ja todella nopeasti.
Kittilässä meille oli järjestetty bussikuljetus koululle. Kaikilla oli ainakin paljon tilaa istua, koska bussi oli iso ja matkustajia ainoastaan viisi. 

Reissun jälkeiset fiilikset

Haluamme kiittää kaikki, jotka olivat reisussa ja projektissa mukana, erityisesti siitä olemme iloisia, että meillä oli tälläinen mahdollisuus. Kokemus oli ainutlaatuinen ja mahtava!

Saimme paljon uusia kavereita ja näimme sellaisia paikkoja, josta emme tienneet mitään etukäteen. 

Teimme paljon yhteistyötä ja tuloksesta tuli erinomainen, vaikka välillä oli hankalaa ymmärtää ohjeet eri kielellä, silti kielitaito kehittyi ja hommat saatiin hoidettua.

Surullista on vain se, että projekti loppui, opiskelijat valmistuvat koulusta, eikä tälläistä tilaisuutta enää tule samalle porukalle.

Toivottavasti kaikille jäi hyvät muistot näistä reissuista ja toivomme että näemme vielä joskus samalla porukalla! 

 

-Olli ja Hanna Leena-